keskiviikko 19. helmikuuta 2014

I say, stop bullying



Hei ♥
   Ensiksi pyydän anteeksi huonolaatuista ääntä, biisi on ilmeisesti liian uusi tän blogin youtuben hakuun. Mutta nyt teen teille postauksen joka on mullekkin aika henkilökohtainen ja raskas. Mutta olen niin tätä asiaa vastaan että haluan vihoviimein tehdä teille siitä postauksen. Nimittäin kiusaamisesta, niin koulu kuin muustakin kiusaamisesta. Aihe on nyt ollut todella paljon puhuttu ja uutisoitu, mutta siltikään asioihin ei mielestäni puututa tarpeeksi.
   Ensinnäkin minua huvittaa, että lapsia kehotetaan kertomaan kiusaamisesta opettajille.. Mutta kun lapset kertovat heille mitä he tekevät: vähättelevät kaiken, eivät usko sanovat: '' keksit kaiken, kuvittelet kaiken''. tai he eivät ole itse huomanneet asiaa. Kuka on sanonut, että kiusaaminen jotenkin näkyisi ja varsinkin kun kiusaajat eivät yleensä kiusaa niin että opettajan silmä kantaisi sinne asti. He tekevät sitä koulumatkoilla, välitunneilla, luokassa ja niin piilosti ettei sitä aina voi nähdä. Mutta minusta on silti todella väärin että opettajavat eivät usko vaan uskottelevat lapselle tai nuorelle: '' kuvittelet kaiken''. Mmm hienoa tehdään kaikista vainoharhaisia ja lisätään vaan viattomien pahaa oloa.
   On varmaan helppo kiusata kun ei tiedä kuin nimen. Tiedättekö mitään muuta? Näette ihmisessä vain ulkokuoren muttette pintaa syvemmälle. Teksti on osuva: '' You know my name. NOT MY STORY. Kysyisinkin miksi kiusaatte kun ette tiedä mitä koemme sisällämme. Mietittekö koskaan kuinka tuohon viattomaan sattuu kun haukutte, potkitte, lyötte päähä, kuiskitte vieressä ? Alkaa näyttää siltä että ette tiedä.

   Monet kokevat kiusaamisen väkivaltana. Tullaan isolla porukalla yhtävastaan. Potkitaan, tönitään, lyödään ja syletään päälle. Se että rikotte ihmistä ulkoisesti rikotte samalla myös sisäiseti. Ei ihminen ole luotu kestämään mitä vaan. Ei ihmisen ole tarkoitus kestää mitä vaan. On sitten kiva mennä kotiin mustelmilla ja vanhemmat kysyy: '' mitä sulle on tapahtunut? '' Etkä uskalla kertoa totuuttaa vaan valehtelet: '' kaaduin portaissa, kaaduin pyörällä, kaaduin mopolla yms''. Vanhemmat joko uskovat tai eivät.

   Kiusaaminen aiheuttaa moniin syviä arpia jotka eivät välttämättä tule samantien vaan jälkikäteen. Monet purkavat pahaa oloa itseensä, viiltävät, raapivat ja peittävät jälkensä. Pidetään käden hihoissa tai seläntakana ja uskotellaan muille: '' kaikki on hyvin''. Lupaillaan ihmisille että emme tee sitä enää. Huomaamme ajautuvamme taas itsetuhoon ja teemme sen yhä uudelleen ja uudelleen. Meitä saatetaan kiusata tämänkin takia. Mietimme : '' eikö tämä lopu koskaan''. Tuntuu siltä jos kiusaajat saisivat puolet kivuistamme ja arvistamme he eivät kestäisi niistäkään puolia. Vaikka me olemme taistelleet ja kestäneet kaiken.

   Tiedättekö miltä tuntuu kun kuulee: '' se ei tykkää susta''. Mut hmm eihän se edes tunne mua. Miksi se silti kiusaa mua? Tulee monen päähän tämä kysymys mutta missä vastaus sitä kun ei näy. Minusta on väärin kun ihmiset sanoo: '' en haluu tutustuuu tohon, se on varmaa tyhmä, ärsyttävä ja se on kyl rumaki''. Mikä oikeus kellään on haukkua ketään tai miksi luodaan ennakkoluuloja ihmisestä ketä ei edes tunne. Sitten puhutaan muille niinku tunnettas se ihminen.

   On lapsi keinussa. Yksin keinuen hän keinuu, yrittää hypätä valoon. Toivoen että jossain olisi paremmin. Katsoo viereiseen keinuun mutta se on tyhjä. Kukaan ei tule kanssain keinumaan. Miettien: '' miksi, mikä mussa on vikana, oonko erilainen, oonko huono, enkö ole tarpeeksi hyvä? '' Musta kenenkään ei edes tarvitsisi miettiä enkö ole tarpeeksi hyvä. Jokainen on hyvä sellaisena kuin on, muut kulkee vaan laput silmillä eivätkä näe sitä kauneutta mikä ihmisen sisällä on ja elää. Voisitteko siis ottaa ne laput pois silmist et näkisitte jotain ?
   Who are you to judge? Tuomitset, mutta kertoisitko mistä? Millä oikeudella kukaan sanoo: '' sulla on rumat vaatteet, sul ei oo tyylitajuu, oot laiha, oot läski, oot huora, oot playeri, oot hullu, oot outo''. Sanotte niin vaan siksi koska ihminen ei ole niinkuin sinä/ te vaan hän on rohkea ja on oma itsensä. Voisitteko välillä vaikka kehua sen sijaan että haukutte, pilkkaatte, herjaatte ja tuomitsetta.
   Ihmiset tuomitsee toiset nykyään pelkän ulkonäön perusteella ja se ei minusta eikä varmaan monesta muustakaan ole oikein. Ette nää enempää kuin ulkokuoren vaikka sisällä voi olla pelokas ja yksinäinen lapsi/ nuori.

   Sitten nuoret lisää nettiin kuvia missä on kädet, jalat ja jokapaikka auki. Sitten tullaan kommaan: '' säälittävää, teini angst, lapsellista, huomionhakua ja huora''. Voisitteko joskus laskea 10 ja miettiä pienissä päissänne miksi tuo nuori julkaisee kuvat, miksi hän ylipäätään satuttaa itseään? Voisitte miettiä näitä asioita ennenkö kommentoitte kaikkea typerää ja sairasta. On itsetuhoinen nuori ja pahimmillaan kommaatta: '' tapa ittes huoranpenikka''. Tai jotain muuta yhtä sairasta. Näette kuvista jo varmaan, että on valmiiksi paha olo. Miksi sitten lisäätte sitä? Jos ihmisellä on hyvä olla ja kaikki hyvin ei hän viillä itseään verille ja meinaa kuolla verenhukkaan. Joten voisitte olla sen verran aikuismaisia että lopetatte kommentoimisen jos teillä ei ole mitään järkevää sanottavaa.

   En rupea itse haukkumaan ketään luuseriksi, mutta kuvan teksi on kyllä osuva. Jos on viisas osaa pitää sen naamansa kiinni ja kädet ja jalat kurissa. Kenelläkään ei ole oikeutta kajota toisiin ilman lupaa tai haukkua toista ja sen avulla musertaa heidän itseluottamuksensa. Tiedättekö kuinka moni teidän haukkujen jälkeen itkee itsensä uneen kotona? Ette taida tietää. Nautitteko siitä kun saatte sano toiselle taas: '' oot ruma''. Onko teistä kivaa jättää toinen ulkopuoliseksi ja ulos kaikista leikeistä ja peleistä? Saatteko tästä kaikesta jotain nautintoa ja kiksejä, jos saatte toivoisin että haette itsellenne apua mahdollisimman nopeasti.

   Istuu yksin kotona hokien itselleen: '' mikä mussa on vikana, miksen kelpaa niille''. Monet kysymykset valtaavat pään: '' pitääkö mun muuttua, pitääkö mun olla joku muu, pitäskö mun olla kauniimpi, pitäskö mun harrastaa jotain suosittuu lajii, pitäskä mun olla parempi koulus ku arvosanat on vaan 8, pitäskö munki ollaa niinkuin ne et ne ottais mut niitte juttuihin mukaan''. Nämä loputtomat kysymykset valtaavat päät. Monesti miettii: '' pitäskö alkaa lintsaa koulusta? enmä voi porukat alkais epäillä jotain, miksei kukaan usko mua?'' Kiusaaminen ei aiheuta haittaa, kipua ja tuskaa vain sinä hetkenä kun kiusataan. Vaan kiusatut miettivät illat kotonaan asioita, pelkäävät mennä kouluun, saavat traumoja ja muuttuvat ihmisenä joka vahvaksi tai entistäkin heikommaksi.

   Seläntakana puhuminen ei tunnu kenestäkään mukavalle. Ei ole kivaa kun ihmiset vieressä kuiskii ja osottelee sinua. Mietit vain: '' mitä taas, mitä nyt teen väärin, oonko taas ruma, onko mun vaatteet taas hirveitä''. Ihmiset tuijottavat sinua päästä varpaisiin ja sinä olet yksin. Et voi puhua kellekkään, ei ole ketään kehen turvautua. Välillä jopa mietit: '' pitäisikö minunkin olla kuin he, kiusata, että saisin ystäviä?'' Monesti ihmiset eivät edes tajua kuinka paljon sattuu kun kuullaan että ollaan puhuttu seläntakana pahaa tai kuiskitaan vieressä. Se aiheuttaa lapselle ja nuorelle ahdistusta ja heidän on vaikea luottaa ihmisiin.


   Lopeta kiusaaminen, jokainen pystyy olemaan kiusaamatta. Kiusaaminen on sairainta ja kylmintä mitä tiedän. Välillä mieitin onko ihmisillä jotka kiusaa tunteita ollenkaan. Kun toisaalta miettii: '' onko heillä hyvä olla''. Mikä saa ihmisen kiusaamaan? Tämä suuri kysymys mikä meidän mielessämme on, mutta missä vastaus?

   Kenenkään keho ei ole ansainnut arpia, ruhjeita, mustelmia ja mitään muutakaan pahaa. Tuhoamme kehoamme lisää koska pidämme sitä rumana, kiitos niiden jotak jokapäivä antavat meidän luulla niin. Toivomme että jossain olisi joku joka sanoisi: '' olet kaunis, olet nätti, olet ainutlaatuinen ja komea''.


    Kaikki ovat kauniita, maailmassa ei ole rumia ihmisiä. Kaikki ovat kauniita ja hienoja omalla tavallaan. Elkää siis sanoko kellekkään: '' olet ruma''. Se sattuu, enemmän kuin uskottekaan. Kaikkien pitäisi jokapäivä saada yksi kehu ja minä annan sen teille tässä: '' Olette kaikki ihania ja kauniita, sillä ei ole väliä oletko minkä kokoinen, pituinen, minkä väriset hiukset sinulla on, minkä näköinen olet olet silti kaunis ja ihana. Muistakaa se ja hokekaa itsellenne joka päivä peilin edessä: '' olet kaunis''. Etsikää itsestänne kaikki asiat mitä voitte kehua kun menette peilin eteen. Tiedän se ei ole helppoa, mutta yrittäkää. Luottakaa itseenne niinkuin minä teihin kaikkiin, uskon ja tiedän että pärjäätte ! Näytetään kaikki kiusaajille että olemme rautaa ja etteivät he saa meitä polkea kasaan vaan me nousemme aina. '' Elä leveile sillä ettet ole koskaan kaatunut, vaan leveile sillä että olet joka kerta noussut ylös '' .

   Muistakaa pysyä vahvoina, elkää antako kenenkään musertaa  ja tuhota teitä. Näyttäkää heille että olette iloisia siitä mitä olette. Kiusaajia ärsyttää eniten se, jos he eivät onnistu tuhoamaan meitä. Joten näytetään me heille ettei meitä nujerreta niin vain !

   Tähän ennen loppua haluan kertoa teille tarinan:
   Hän oli vasta 4luokan puolivälissä kun muutti toiselle paikkakunnalle. Isompaan kouluun, uusi koti, uusi koulu ja uudet ystävät. Niinhän ainakin luuli. Surun murtamana hän muutti pois tutulta paikkakunnalta jossa hänellä oli hyvä ystävä aivan kuin sisko. He lupasivat toisilleen etteivät unohda toisiaan koskaan ja pitävät aina yhteyttä.
   Hän saapui uuteen kouluun, häntä jännitti ja pelotti. Uusi luokka, uudet ihmiset paljon uusia kasvoja. Aluksi kaikki meni hyvin, hän sai ystäviä ja hän oli iloinen. Tykkäsi uudesta paikkakunnasta ja ihmisistä. Kunnes helvetti sai alkunsa. Luokan yksi ihminen alkoi kiusaamaan häntä. Hän katsoi pitkään ja ilkeästi. Arvosteli ja syrji. Ratsastuksesta ja hevosista hän sai hyvän aiheen piikitellä: '' oot se talutusratsastaja''. Lapsi alkoi uskoa ettei osaa ratsastaa, ettei hänestä ole mihinkään. Asiat muuttuivat nopeaan, lapsi alkoi pelkäämään koko koulua, kaikkia niitä lapsia ja ihmisiä joita koulussa oli. Vuosi meni nopeaan ja hän muuttui heikommaksi ja pelokkaammaksi. Pari viikkoa ennekuin hän muutti taas sanoi yksi ystävä: '' joko sä kerrot opella, tai mä... ton on loputtava''. Lapsi päätti jättää kortit hänelle, koska ei hänellä ollut rohkeutta mennä puhumaan opelle. Tuli päivä koulussa, kun ope pyysi häntä jäämään luokkaan. Ope oli kuullut asiasta ja puhunut kiusaajalle. Lapsesta tuntui kun hän ei olisi uskonut koko asiaa minkä oli kuulluut. Lapsen mennessä ulos oli kiusaaja siellä ja pyysi anteeksi: '' anteeksi, enhän mä tosissaan.. tuu tänne ei sun mua tarvii pelätä''. Asiat loppuivat sillä paikalla hyvin, lapsen äitille opettaja ei tosin koskaan soittanut tai ilmoittanut mistään mitä oli kuullut. Lapsi kertoi myöhemmin äidilleen ja tämä ei tykännyt opettajan tavasta toimia. Koska hänelle olisi kuulunut mitä lapselleen koulussa tehdään.
   Lapsi muuttaa uuten paikkaan. Takaisin isälleen. Koko perhe taas yhdessä. Paikkakunnnan koulu oli pienempi ja tuntui kivemmalta. Hän istui rannassa miettien: '' onneksi pääsen uuteen ja pienempään kouluun siellä minua ei varmaan kiusata ja saan uusia ystäviä''. Kaikki muuttui kuitenkin nopeasti. Aluksi lapsi oli siisti ja uusi tuttavuus kaikille ja kaikki ottivat hänet juttuihin mukaan. Vanhat arvet kuitenkin saivat lapsen ujoksi ja hiljaiseksi mikä olikin oiva syy alkaa kiusaamaan. Kiusaaminen oli pahempaa kuin edellisessä koulussa. Aluksi kiusaajia oli vain pari, mutta viikko viikoilta ne lisääntyivät ja kohta niitä olikin melkein koko koulu. Melkein jokaiselta luokalta jokua kiusasi. Ehkä 1-2lk eivät mut 3lk ylöspäin aina oli joku haukkumassa, heittämässä lumipalloja päähän sun muuta. Lapsi jäi ulkopuoliseksi jatkuvasti, eka hänet otettiin mukaan leikkeihin ja peleihin ja toisinaan ei. Lapsi sai ystäviä jotka hyväksyivät hänet sellaisena kuin hän on, mutta hän ei uskaltanut eikä jatkanut ystävyyttää koska häntä kiusattiin siitäkin.
   Lapsi leikki paljon poikien kanssa mistä kiusaajat saivat idean: '' jakorasia''. Se sattui lapseen hän mietti: '' miksi haukutaan sellaiseksi mitä en ole, miksi haukutaan kun minulla kerrankin on ystäviä, miksen saa olla poikien kanssa?'' Koulussa oli sijaisopettaja kenen kanssa lapsi ei tullut toimeen, lapsi seisoo välitunnit yksin nurkassa oli pakkasta tai ei. Eräänä välituntina tuo mies tulee puhumaan hänellä ja siitä kiusaajat keksivät taas: '' sillä on suhde sen kanssa''. Se sattui lapseen enemmän kuin mikään aikaisemmista.
   Talvisena päivänä, muut olivat käyneet heittämässä lasta lumipalloilla, sitten tuli lapsi 4lk ja heittä häntä kovalla lumipallolla päähän. Lapsella meni hermo ja hän kaatoi tuon 4lk maahan ja potkaisi mahaan. Sen jälkeen häntä ei heitelty palloilla mutta kiusaajat juorusivat koko koululle: '' lastenhakkaaja''. Opettajat varmaan kuulivat asiasta mutta eivät koskaan sanoneet lapselle mitään. Lapsi oli tästä hämillään.
    Koulun opettajat eivät koskaan huomanneet että lasta kiusataan, he miettivät aina vain miksi hän on yksin nurkassa .Nurkka oli tuon lapsen turvapaikka, jossa hän luuli saavansa olla rauhassa. Mutta miksei hän saanut olla sielläkää? Minne hän menikin, löysivät kiusaajat aina hänet ja iskivät. Opiskelu meni huonosti koska kiusaamista tapahtui jokapaikassa: luokassa, ruokalassa, liikkasalissa ja välitunneilla. Se oli raskainta mitä lapsi on koskaan kokenut. Missä apu? Miksei kukaan huomaa? Miksei kukaan auta?
   Hän alkoi löytää netistä ihmisiä ja ystäviä. He tukivat häntä ja kuuntelivat. Lapsi jaksoi koulupäivät sen takia että odotti pääsyä kotiin koneelle. Kiusaaminen loppui vasta kun lapsi löysi ihmisen joka välitti hänestä ja tuki häntä. Mutta arvet ja huonon itsetunnon se jätti pitkäksi ajaksi, eikä siitä pääse koskaan 100% yli.
   Pyydänkin että mietitte 101 kertaa ennen kuin alatte musertamaan ihmistä, joka ei edes pysty itse puolustautumaan. Toivon myös että te ketkä olette joskus kiusanneet olisitte nyt aikuistuneet ja oppineet teoistanne jotain. Isot halit ja tsempit teille ketkä taistelette tämän asian kanssa ! ♥

   I say no to bullying. STOP BULLYING NOW !

By: ELISH ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

::selection { color: #FFBEFB; background: #E4E4E4; }